Menetys vai menestys
Tämä on minun kymmenes kirjoitukseni tässä Matkalla kohti vaurautta -blogissani. Nyt on siis juhlan paikka. Kippis!
Kaksi erilaista sanaa, mutta pieni ero erottaa ne toisistaan ja silti ne merkitsevät toistensa ääripäitä.
Menetys ja menestys, näitä kahta
sanaa erottaa vain yksi kirjain, nimittäin s-kirjain. Toisesta se
puuttuu ja toisessa se on. Kuinka yksinkertaista!
Huomasin tämän eron, kun jouduin
siristelemään kerran pientä tekstiä lukiessani, kumpi sana oli
kyseisessä tekstissä. En ollut tullut tätä aikaisemmin edes
ajatelleeksi. Silti sanojen merkityksen ero on valtavan suuri. Toinen
kuvaa ehkä pahimpia pelkojamme ja toinen sitä, mitä jokainen
meistä toivoo joskus saavuttavansa.
Tämä aihe on muhinut viime päivinä
ajatuksissani niin, että korvistani on välillä tullut höyryä.
Ainakin on tuntunut siltä.
Pohdin kovasti näitä kahta sanaa,
silti pääsemättä puusta pitemmälle.
Miksi kirjoitan nyt tästä? Siksi,
että maa vajosi jalkojeni alta muutama päivä sitten. Olen
kohdannut suurimman pelkoni, menetyksen. Putosin syvään rotkoon.
Tätä olin pelännyt ja nyt se sitten toteutui. Olen polvet multaa
täynnä tuijotellut rotkon tummia seinämiä. Tiedän, että täällä
olen nyt ja pysyn, ainakin jonkin aikaa. Ylös pääsy takaisin
maanpinnalle tuntuu mahdottomalta. Mistä löytäisin menetys-sanaan
sen puuttuvan s-kirjaimen?
Tämä tilanne oli väistämätön,
mutta silti kielsin sen niin kauan, kunnes se toteutui. Täällä
sitä kökötellään. Kuinkahan kauan?
Olen elämäni aikana kokenut paljon
menetyksiä. Niitä ilon hetkiä ja juhlapäiviä on ollut vähän.
Jokainen menetys on tuntunut todella pahalta. ”Kaikki on mennyttä!
En jaksa enää!”
Silti jokaisen katastrofin jälkeen
olen noussut pystyyn. Väsynyt olen taistelemaan taas, sen myönnän,
mutta jospa etsisin sitä s-kirjainta täältä rotkon pohjasta.
Voisiko se olla täällä?
Kun löydän tämän kadottamani
kirjaimen, napsautan sen oikealle paikalle ja teen siitä sanan:
menestys.
Vastoinkäymiset ovat opettaneet minua
selviytymään. Kun muistelen mennyttä elämää ja sitä, kuinka
olen joka kerta noussut yhä uudestaan ja uudestaan pystyyn, se on
tehnyt minut vain vahvemmaksi. Ehkä tarvitsen voimaa
loppurutistukseen.
Uskon, että menetyksen jälkeen
menestys odottaa nurkan takana. Minun sinnikkyyttäni koetellaan.
Ovathan kuuluisat menestyjät kokeneet
monen monta menetystä ennen kuin ovat saavuttaneet unelmansa. He
myös ovat tarvinneet sitkeyttä ja periksiantamattomuutta.
Näitä piirteitäni minulta ei voi
kukaan viedä, jos en luovuta niitä itse. Sitkeyteni vain kasvaa
kasvamistaan.
Muutan siis menetyksen menestykseksi.
Ilman menetyksiä en voi löytää omaa menestymistäni,
lopputulosta, johon niin kaipaan päästä.
Kun ei ole enää mitään
menetettävää, pelot poistuvat!
Hieno, sisukas kirjoitus <3 Antaa toivoa meille kaikille. Kyllä se "S" sieltä vielä löytyy <3
VastaaPoista=D
Poista👍 upea oivallus siitä, että pelot väistyvät kun on enää tie ylös- ja eteenpäin. Toki toivon, että "kirjainten löytymisen ja uudelleen järjestämisen" jälkeen koittaisi keveämpi jakso, jolloin voit taaksepäin tarkastellessa todeta olevasi lujaa tekoa! Jään odottamaan seuraavaa hoksausta. Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos! :D Uskon todellakin, että vielä nousen. Jos miulla ei olisi tätä uskoa ja tarmoa, en voisi kirjoittaa aiheesta. Tulevaisuus on vielä tällä hetkellä kysymysmerkki, eikä s-kirjain ole vielä löytynyt, Löytyy kyllä myöhemmin. :)
VastaaPoista