Jatko-osa 3. sarjaan: Menetys vai
menestys
Pinnistän ja pinnistän.
Epätoivoisesti käteni yrittää venyä vielä pari senttiä
pidemmäksi, jotta ylettyisin kunnolla rotkon reunaan. Vielä vähän
matkaa ja sitten saan kunnon otteen ja pääsen takaisin
maankamaralle. Vielä vähän...
Suuni on täynnä multaa. Kasvoni
painautuvat rotkon pehmeään ja kosteaan seinämään. En saa
happea! Apua! En pysty hengittämään! Näillä viimeisillä
metreillä epätoivo valtaa mieleni. Tähänkö minä kuolen?
Kamala melu porautuu tajuntaani. Soiko
pääni hapen puutteesta, vai mitä tapahtuu?
Nostan pääni ja tartun
herätyskelloon. Mitä? Oliko tämä pelkkää painajaista?
Ei, tämä ei ollut painajaista. Tämä
oli viihdettä teille lukijoille. Edelleen roikun kuvaannollisesti
rotkon reunalla ja mietin miten saan itseni vedettyä takaisin
tasaiselle maalle.
Uusi vaihe elämässä on edessäni.
Olen valmistautunut entistä tiukempaan ja vaatimattomampaan elämään.
Pala palalta aion alkaa kokoamaan uutta elämääni, uutta minääni.
Kuinka paljon ihminen voi muuttua puolen vuoden aikana? Peilistäkin
katsoo nainen, jolla on erilainen ilme, kuin mihin olen tottunut. Aika ja
tapahtumat ovat huristelleet ohi sellaisella vauhdilla, että perässä
pysyminen on ottanut koville.
Kaikkein upeinta on kaiken kaaoksen
keskellä kokea, miten osaankin olla niin tyyni. Tämä on mahtava
tunne! Luottamus elämään on kasvanut, vaikka olen taloudellisesti
menettänyt. Ulkoinen menetys on sisäinen menestys! Kaikki turha on
riisuttu pois. Kuinka materialistinen olenkaan ollut aikaisemmin!
Suhtaudun asioihin aivan erilailla kuin ennen. Tätä syvää
pohdintaa en olisi voinut käydä läpi ilman menetystäni. Olen
siitä onnellinen!
Laskujen maksaminen on aikaisemmin
ollut ikävää puuhaa. Nyt merkitsen kalenteriin tussilla laskujen
eräpäivät ja pyrin toteuttamaan järjestelmällisyyttä enemmän
kuin aikaisemmin. Ainakin vielä tämä on toiminut. Kysymys kuuluu:
miksi en ole aikaisemmin tuota keksinyt? Nyt on hyvä seurata missä
mennään, kun merkitsen tapahtumat valmiiksi kalenteriini.
Myös turhaa krääsää olen
hävittänyt pois. Puhdas tila tekee hyvää silmälle ja mielelle.
Pienin askelin etenen uudessa elämäntilanteessani. Vihdoinkin olen
oppinut kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Pelon voittaminen
tekee vahvaksi.
Varautta on omistaa ystäviä, jotka
tarjoavat auttavan kätensä, vaurautta on olla tyytyväinen siihen
mitä on, mutta ennen kaikkea vaurautta on luottamus elämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti