Matka jatkuu

Uulalaa!

Painoni on kääntynyt laskuun! Pitkästä aikaa moneen vuoteen puntarini käänsi suuntaa alaspäin. Ei paljon, mutta tarpeeksi piristämään mieltäni. Miten minä en ole aikaisemmin onnistunut tässä? Onko tosiaan taloudellisilla syillä suurempi voima kuin terveydellisillä syillä saada minut pysymään päätöksessäni?

Suklaanhimoni on vähentynyt. Aivan mahtavaa! Pystyn nyt hallitsemaan paljon paremmin mielihalujani. Perjantain suklaalevyn aukaisin vasta sunnuntaina.

Minulla on ollut hauskoja keskusteluja itseni kanssa, kun alitajuntani on yrittänyt huijata minua noudattamaan vanhoja huonoja tapojani. Selvää on nyt, että nautin tästä tahdonlujuudestani. Pysyn päätöksessäni vähentää mielihaluihin perustuvien ostoksieni määrää.

Olen Tiian ohjeiden mukaan kirjoittanut kaikki ostoskuitistani muistiin. Erittäin työlästä ja vastenmielistä touhua, mutta toimii. Kun olen kaupassa kasannut ostoskärryni täyteen ruokia, alan miettimään ennen kassalle menoa, kuinka taas saan aikaa kulumaan kirjoittamalla ostokset laatimaani pikkutarkkaan kaavakkeeseen. Pikavauhtia alkaa ostoskärry tyhjentyä! Ja taas säästän vähintään 10 €. Todella tehokas toimenpide. Samalla voin seurata ostoskäyttäytymistäni, miten se tulee muuttumaan ajan kanssa.

Pahimman karikkoni, laiskuuteni, olen saanut selätettyä. Tulevaisuudessa edessäni siintää hieno palkinto. Ehkä se on lomareissu, josta olen haaveillut vuosia.

Aikaisemmin ostin mitä mieli teki. Halusin palkita itseäni ahkeruudestani. Täysiä ostokasseja saattoi olla useampi, ja heti seuraavana päivänä menin uudestaan kauppaan. Hui! En edes uskalla ajatellakaan, kuinka paljon rahaa silloin tuhlasin pelkästään ruokaan.

Nyt olen aloittanut kaappien ja pakastimen tyhjennyksen. Kas kummaa, sieltäkin löytyy jotain suuhun pantavaa.

Olen pitänyt itseäni säästäväisenä ihmisenä, kun en käy vaateostoksilla kuin tarvittaessa. En tupakoi, en käy ulkona syömässä kuin muutaman kerran vuodessa ym. Silti saan tuhlattua rahaa aivan liikaa tyhjänpäiväiseen.

Palkitsin itseni uudella puhelimella. Puhelin oli todella edullinen. Sain myös korotonta maksuaikaa. Tarkoitus on silti maksaa puhelin mahdollisimman nopeasti. Laskuvuori pitää saada matalammaksi.

Myyjä sai ensin minut ottamaan ylimääräisen liittymän, joka olisi käynyt vanhaan puhelimeeni. Ensin se kuulosti halvalta, mutta kun mietin yön yli, hiukseni nousivat pystyyn. Enhän minä näin voi saavuttaa ensimmäistä tavoitettani, vähentää ostoksiani 200 €/kk, jos minä näin helposti otan uusia kuluja itselleni. Puhelimen tarvitsin kipeästi, mutta en uutta liittymää. Huh, onneksi sain sen peruttua.

Tiia mainitsi e-kirjassaan ylimääräisistä tuloista, joita tulee vielä palkan lisäksi. Tajusin, että minullahan on erikseen tili tätä varten. Sinne voin laittaa ostoksista kertyvää bonusta sekä säästämäni kolikot. Tililleni oli tullut jo 112,84 € ylimääräistä. Ei huono summa, joka oli kertynyt pelkästään pienistä kolikoista ja bonuksista. Kun lasken mukaan veikkausvoitot toiselta tililtäni, summa nousee vielä enemmän. Näitä ei huomaisi lainkaan, jos ei välillä tarkistaisi ja laskisi yhteen.

Eihän tässä malta olla hymyilemättä. Matkan alku on sujunut hienosti.

Matkantekoa kohti vaurautta

Ensimmäinen viikko takana:


Olen keskittänyt ajatukseni nyt vaurauteen joka päivä. Rohkaisen itseäni, että rahani riittävät laskuihin. Parempi tulevaisuus pilkottaa jo näköpiirissä.
Olen tuntenut itseni energisämmäksi, sekä uusia ideoita vilisee päässäni yhtenään.

Yksi lapsuuden haaveistani on ollut kirjoittaminen, mutta minulla on ollut valkoisen paperin sydrooma. En ole yksinkertaisesti osannut siirtää ajatuksiani paperille. Nyt tämäkin este on hiljalleen poistumassa. Olen ainakin päässyt alkuun.
Kohtasin työssäni asiakkaan, joka paljasti olevansa kirjailija. Hän oli jo julkaissut monta kirjaa. Tiesin, että tässä on selvä merkki, että minun pitää alkaa kirjoittamaan. Ei sitä joka päivä kirjailijoihin törmää.

Olen hieman opiskellut Tiia Konttisen ajatuksia e-kirjasta lisää, mutta enemmän olen silti keskittynyt tähän omaan matkani aloittamiseen. Hihat ovat edelleen  kääritty ylös ja tartun työhön innolla.

Ensimmäinen askeleeni kohtasi eilen kompastuskiven. Alitajuntani ohjasi minut suoraan vanhaan ja väärään tottumukseen. Olin palaamassa kotiin naisporukalla, kun pysähdyimme huoltoasemalle tauolle. Kuinkas ollakaan, minun jalkani marssivat suoraan makeishyllylle. Minulla ei ollut suklaahimoa, mutta tottumuksesta ajattelin ostaa. Onneksi kesken askeleeni hälytyskellot alkoivat kilkattaa päässäni.:" Olet käyttänyt oikeutesi eilen! Eilen ostit suklaata!" Kuinka onnellinen olinkaan, kun en ehtinyt tehdä virhettä! Minulle tuli mahtava fiilis heti ja taputin itseäni mielessäni.

Toinen onnellinen tapahtuma tällä viikolla oli, kun sain rahaa odottamattomasta suunnasta. Rahasumma oli juuri sopiva piristämään mieltäni ja olin todella kiitollinen. Raha menee säästötilille.

Karikoista selvisin ensimmäisellä viikolla ja tulojakin tuli lisää. Voiko matkani kohti vaurautta alkaa paremmin?
Nyt jatkan Tiian kirjoituksien lukemista, josta ammennan itselleni lisää oppia matkalleni.

Sinäkin voit aloittaa matkan kohti vaurautta tästä >

Ensi viikolla lisää onnistumisista ja ehkä myös vähän epäonnistumisistakin.

Ensimmäinen päivä:

Minä tiedän ettei raha kasva puissa, eikä minulla ole mahdollista saada rahaa muuten kuin ahkeruudella. En myöskään voi voittaa jättipottia rahapeleissä, koska onnenpotkut on tarkoitettu muille ihmisille. Niille, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa tai onnellisten tähtien alla.

Kyllähän minä tiedän, että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Helpommin sanottu kuin tehty.

Minulla on kirjahyllyt täynnä Secretiä ja muita menestymisen kirjoja. Olen ahminut ja yrittänyt tehdä harjoituksia ja muuttanut negatiiviset ajatukseni posiitiivisemmiksi. Olen tehnyt sen mitä olen jaksanut ja viitsinyt. Joka vuosi jotain vähän, ja silti en ole päässyt puusta pitemmälle. Minun olisi parempi myöntää surkeuteni ja opetella unohtamaan liian suuret unelmani.

Kunnes silmiini osui netissä Tiia Konttisen e-kirjan otsikko: "Sinullakin on oikeus vaurastua".

Ihanko totta? - Hieraisen silmiäni ja tutkin asiaa lisää.

En saanut e-kirjaa mielestäni ennen kuin tilaan sen. Hieman epävarmana aloitin ensimmäisten sivujen lukemisen.

Minusta tuntuu, että tilatessani e-kirjan, sain paljon muutakin. Ystävilleni sanoin, että tarvitseehan kilpaurheilijakin valmentajan, jotta hän pystyy parantamaan tuloksiaan, niin minäkin tarvitsen valmentajan ja tukijan, että voin parantaa talouttani.

Olen innoissani käärinyt hihat ylös ja päättänyt heittää epäkäytännöllisen laiskuuteni romukoppaan.

Jos en nyt ymmärrä, niin koska sitten?

Oivalsin heti e-kirjan lukiessani, että minun vanhat työkaluni olivat liian tylsiä. Tavallaan huiputin itseäni koko ajan. Minun tuhlaamiseni ja rahankäyttöni olivat jotain käsittämätöntä. Minulla oli hyviä yrityksiä pitää tilastoa tuhlaamisestani, mutta silti se ei estänyt minua tuhlaamasta.

Nyt kun olen saanut tutustua Tiian metodeihin, ymmärrän täysin, että ilman sääntöjä en voi muuttaa omaa rahakäyttäytymistäni. Pitää olla kunnon motiivi ja päämäärä sekä säännöt miten tähän päämäärään pääsee.

Tästä lähtee matkani kohti vaurautta. Miten naisen käy, lankeaako hän jälleen vanhoihin ansoihinsa,

vai selviääkö hieman rähjääntyneenä, mutta voittajana ensimmäisistä karikoistaan? 

Olemme viisaampia viikon päästä.

Sinäkin voit aloittaa oman matkasi kohti vaurautta tästä. >>